Tammilehdon esittely
Tammilehto sijaitsee Järvi-Suomen kauniissa maisemissa, jossa on niin metsää kuin hyviä uittopaikkojakin lähes jokasuunnassa. Tammilehdon paikalla on aikanaan ollut maitotila, josta se muutettiin jo noin 50-vuotta sitten hevostilaksi. Tila käsittää 35 paikkaisen tallin, joista viisi on varsomiskarsinoita, ratsastuskentän ja 2010-luvun alkupuolella valmistuneen pienehkön maneesin. Lisäksi ympärillä on omaa metsää, joissa on useampia ratsastusreittejä sekä naaputien metsää, joissa on niin ikään lupa kulkea. Lähimpään kauppaan on sellaiset noin 10 kilometriä ja isompaan kaupunkiin onkin jo matkaa lähes 40 kilometriä, joten ihan kuka tahansa ei taida meidän pihaan eksyä. Mutta jos eksyy, niin eiköhän kuppi kahvia tai teetä järjesty joko tallituvassa tai päärakennuksen keittiössä.
Tallirakennus ja tallipiha
Tammilehdon tallirakennus on tosiaan jo yhden ihmisiän vanha mutta kokenut remonttia useampaan otteeseen. Alkujaan navettana palvellut rakennus on remontoitu viimeimmäksi 2000-luvulla saaden paremman ilmastointi- ja lämmitysjärjestelmän sekä putkiremontoitu vasta pari vuotta sitten. Suurempia remontteja siis tuskin on ihan lähiaikoina tulossa, joten kaikilla pitäisi olla ihan mukavat oltavat.
Tallissa on kaiken kaikkiaan 35 karsinaa, joista viisi on varsomiseen soveltuvia. Lisäksi tallissa on kaksi pesupaikkaa, varustehuone (pyykinpesukone sekä kuivaustila), rehula sekä tallitupa, jossa on niin toimistotila kuin taukohuone. Tallituvassa on sohvaryhmä, pöytä, jääkaappi sekä mikro, joten ihan kelvollisesti pitäisi eväät saada syötyä.
|
|
|
Karsinoissa on automaattiset juoma-astiat mutta ihan pienimmät ponit ei niihin yletä, jonka vuoksi niille viedään sitten erikseen juotavaa ämpärissä. Kun viet uuden ämpärillisen, muista kiinnittää se, ettei poni pääse kaatamaan sitä. Väkirehut, vitamiinit ja hivenaineet tarjoillaan suurimmalle osalle poneista kahdessa erässä mutta heinät jaetaan neljässä erässä. Yötä vasten ponit saavat isoimman annoksen heinää. Päivisin heinä jaetaan tarhaan, mikäli poni siellä vain on. Kesäisin kaikki ponit pääsevät laitumille, sellaisissa 4-6 ponin laumoissa. Orien kanssa ei ihan niin isoihin laumoihin päästä, mutta silloinkin niillä on näköyhteys naapurilaumaan, mikäli se ei ole juuri metsikössä tai rannassa. Laitumilla on jonkin verran vaihtelua maastossa, mutta suurinosa on heinää. Pari laidunta vie järven rantaan, josta poneilla on pääsy myös kahlaamaan tai rohkeimmille reitti uimasille. (Toistaiseksi ketään ei ole tarvinnut veneen kanssa lähteä hakemaan..)
Tallipihalla on erikseen selkeästi merkitty alue, johon henkilökunnan ja tallilla vierailevien tulee jättää oma autonsa. Tämä ihan yleisen turvallisuuden vuoksi. Ponien kuljetuksessa käytettävät autot ja trailerit on niin ikään erikseen pysäköity omalle alueelleen. Tallin edustalla on kolme hoitopuomia, joihin ei saa jättää ponis vartioimatta. Kesällä ponin voi myös pestä ulkona, sitä varten on oma letku. Muistathan kieputtaa letkun käytön jälkeen takaisin siisti paikoilleen? Sekä sulkea hanan? Toki myös sieni ja ämpäri tekniikka toimii..
Tarhoja tallipihan välittömässä läheisyydessä on 10, joista kolme on ajateltu oreille, jotka eivät tule toimeen muiden kanssa. Loput seitsemän tarhaa on tarkoitettu pienille laumoille, 3-4 yksilöä. Näissä lähempänä olevissa tarhoissa päiväänsä viettävät aktiivikäytössä olevat yksilöt, joten haku matka ei ole niin pitkä. Vähän kauempana on sitten vielä neljä tarhaa, joihin kuhunkin mahtuu mukavasti kaksi ponia. Näissä on useimmiten syystä tai toisesta pidemmällä lepojaksolla tai eläkkeellä olevat ponit, jotka saavat olla koko päivän tarhan rauhassa. Jokaisessa tarhassa on juoma-astia, joka täytetään vähintään kerran päivässä mutta myös muulloin mikäli se pääsee tyhjentymään. Tarhaan viedessä tai sieltä ponia hakiessa on siis hyvä muistaa tarkistaa vesiastian tilanne.
|
|
|
Ponien liikuttamista varten tallilta löytyy 40 x 20 metrinen kenttä, jonka vieressä on estekalustoa ja valjakkoajossa käytettäviä kartioita varten katos. Kentän aitatolppiin on merkitty kouluradan aakkoset. Kenttä on salaojitettu, joten miksikään totaalisen mutavelliksi sen ei pitäisi päästä. Kentällä voi turvallisesti ratsastaa myös jo hämärän tultua, sillä sinne saa napsautettua valot tallilta lähtiessä. Toisella pitkällä sivulla on pari penkkiä, joissa voi seurata kentällä treenaavia ratsukoita. Mikäli olet pystyttänyt kentälle esteitä tai valjakkorataa, niin korjaathan ne seuraavaa varten pois? Maneesi on kooltaan pienempi, 20 x 35 metriä, jossa on niin ikään kouluradan aakkoset. Lyhyen sivun luona olevan katsomon (ei laskettu mukaan ratsastus alaan) yhteydessä on pieni välinevarasto, jossa on kartioita sekä estekalustoa. Lisäksi toisella pitkällä sivulle on asennettu peilit. Lyhyen sivun seinustallekin on peiliä pohdittu mutta ainakaan toistaiseksi sitä ei ole hankittu.
Maastoreittejä on tiluksien ympärillä useita, joista muutamaa pidetään myös talvella siinä kunnossa, että pääsee kulkemaan turvallisesti. Tallituvasta löytyy reittien värikoodit ja lyhyet kuvaukset reiteistä. Useimpien reittien kesto on 45-70 minuuttia mutta toki myös alku- tai loppuverryttelyyn sopivia reittejä löytyy jokusia. Sinisen sävyillä merkatut reitit vievät rantoihin, joissa on lupa uittaa tai kahlailla - kumpi sitten tuntuukaan paremmalta vaihtoehdolta. Vaikka reitit on sinänsä turvallisia, on osa kuitenkin autoteitä (mökkitiet yms.), joten maastoon lähtiessä on syytä pitää järki päässä sekä huolehtia tarvittavista turvavälineistä (heijastimet, otsalamppu). Mikäli kylälle lähtee ponin kanssa, ei sitä saa jättää vahtimatta esimerkiksi pikaisenkaan kaupassa pyrähdyksen ajaksi. Kyläläiset ovat kyllä avuliasta porukkaa, joten eiköhän joku ehdi sen pikaisen kauppareissun ajan pitämään ponia tai sitten käymään puolestasi kaupassa.
|
|
|
Lisäksi tallipihan alueelta löytyy yhdistetty kone- ja vaunuvarasto (kerrothan, jos käyttämässäsi vaunussa on jotain rikki?), heinälato (ei sellainen röttelö, joka on hajoamispisteessä) sekä lantala. Kone- ja vaunuvarasto on jaettu, jottei vaunut pääse likaantumaan kaikenmaailman koneiden huoltoon tarkoitetuilla öljyillä.
Talliväen esittely
Tammilehdon vakituiseen henkilöstöön kuuluu Jessi ja Vilma Tammilehto, jotka ovat sisaruksia. Lisäksi heidän isänsä käy näpertämässä kaikenmaailman teknisiä juttuja ja hoitaa paljon pieniä korjaushommia. Tyttöjen äitiä ei tilalla juuri näe, ellei sitten satu innostumaan myös lastensa huushollin siivoamisesta. Vanhemmat asuvat kylällä, äiti on koulun matemaattisten aineiden opettaja kun isä taasen käy kaupungissa töissä isommassa autokorjaamossa. Lisäksi tallilla on kolme vakituista tallityöntekijää, jotka hoitavat niin tallin arkeen kuuluvia töitä kuin ponien liikutustakin.
Jessi Tammilehto
Jessi (s. 1998) on sellainen pirskahteleva nuori nainen, jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Nainen on opiskellut itsensä hevostenhoitajaksi sekä ratsastuksen ohjaajaksi nuoruuden harrastuksen vietyä mennessään. Muutaman vuoden Saksassakin työskennellyt nainen on jäänyt ikuiseksi ponilaiseksi 150 sentin pituudellaan. Jessin kanssa on mukava treenata, sillä nainen opastaa positiivisen kautta eikä helpolla suutu tai menetä malttiaan. Kesäisin Jessi pukeutuu varsin värikkäästi mutta pimeyden koittaessa naisen pukeutuminen on hyvin mustanpuhuvaa, johon sekoittuu harmaata tai rusehtavia sävyjä. Vapaa-ajallaan nainen lukee (ja viettää varsa kamera yöt kirjakädessä) sekä käy kuntosalilla pari kertaa viikossa. Tykkää kokeilla erilaisia uusia ruokia mutta toisaalta on laiska siivoamaan. Kavereiden kanssa Jessi viettää aikaa elokuvia katsellen sekä ruokaa laittaessa. Tällä hetkellä Jessillä ei ole poikaystävää, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä elämä tuo tullessaan.
Vilma Tammilehto
Vilmasta (s. 1992) piti tulla isona eläinlääkäri mutta parin muuttujan vuoksi hän päätyikin kauppikseen. Aiemmin kirjanpitäjänä toiminut Vilma oli melko helppo suostutella myymään asuntonsa kaupungista ja laittamaan rahansa pikkusiskonsa kanssa yhteiseen yritykseen. Harvinaisen hyvillä sisarussuhteilla varustettu parivaljakko asuu tilan isossa päärakennuksessa. Vilma on Jessin tavoin avoin persoona, joka tosin viitsii myös siivota enemmän. Teini-ikäisenä pois jäänyt hevosharrastus palasi naisen elämään lähes 10 vuoden tauon jälkeen, joten nykyiseen asemaansa nainen ei ihan vahingossa päätynyt. Vilmalla on pituutta n. 160 senttiä, joten pienimmät ponit nainen jättää suosiolla siskolleen ratsastettavaksi mutta valjakossa Vilma ajelee kaikenkokoisia yksilöitä. Vapaa-aikansa Vilma käyttää erilaisiin käsitöihin (neulominen!) sekä melko tuoreen poikaystävänsä kanssa kuherteluun. Vilman vastuulla on myös firman raha-asioiden hoitaminen, joita varten naisella on oma työhuone, johon kenelläkään ei ole mitään asiaa mennä. Ja tästä ei sitten neuvotella.
Jussi ja Maria Tammilehto
Tyttöjen vanhemmat, jotka asuvat kylällä. Maria (s. 1970) on koulun opettaja, joka opettaa niin matematiikkaa, kemiaa kuin fysiikkaakin. Luonteeltaan tarkka ja huolellinen mutta ei varsinaisesti nipottaja. Tuo usein kokeet kotiin tarkastettavaksi, joten opettamisen lisäksi ei juuri koululla näy. Hoitaa näet tuntien valmistelutkin pitkälti kotona. Vapaa-ajallaan Maria tykkää puuhata puutarhassa sekä sisustaa kotia. Ei erityisemmin ole innostunut tyttäriensä firmasta mutta toki kannustaa tavoittelemaan unelmiaan. Tallin puolelle nainen ei kovin usein eksy, mutta hänet voi löytää leipomasta tai siivoamasta lapsiensa kotia.
Jussi (s. 1966) on tekevä mies, jonka vapaa-aika kuluu kalastamisen merkeissä. Leipätyönsä mies hoitaa kaupungissa sijaitsevalla korjaamolla mutta lisäksi on puuhailee tallilla lähinnä koneiden parissa sekä auttelee tyttöjä erilaisissa korjausasioissa tai lamppujen vaihdoissa. Hallitsee myös jonkin verran hevosasioita muttei erityisesti hingu hevosen selkään. Todennäköisemmin Jussin saa houkuteltua talvella rekiajelulle.
Johanna Jousivaara
Johanna (s. 1983) on tallin ensimmäinen ulkopuolinen työntekijä. Nuorena opiskeli itsensä lähihoitajaksi mutta hevosala veti puoleensa ja aikuisiällä kouluttautunut oppisopimuksella hevostenhoitajaksi. Erityisen lähellä naisen sydäntä on varsat ja nuoret ponit, joten niiden kanssa hänet näkee useimmiten työskentelemässä. Opettaa ponilapsia kärsivällisesti positiivisen kautta. Johanna on usein myös mukana esittämässä poneja näyttelyissä. Työtä Johanna tekee pääasiassa aamuvuorossa. Johanna on yksinhuoltaja, joten silloin tällöin saattaa myös Vili-poika olla tallilla mukana.
Vapaa-aikaa naisella ei juurikaan ole, mutta silloin hän tykkää lukea ja tehdä ristikoita sekä sudokuja.
Matias Vaskivuo
Matias (s. 1987) on palkattu Tammilehtoon erityisesti ajatellen vauhdikkaampia poneja. Matias ei tunnu pelkäävän minkäänlaista vauhtia, joten mies onkin parhaimmillaan kenttäponien kanssa. Pituutta miehellä on n. 178 senttiä, joten pikkuponit eivät miehelle käy. Ei osaa ajaa valjakkoa, vaikka Vilma ja Jessi kumpikin sitä yrittää miehelle opettaa. Eläimiä Matias käsittelee kunnioittaen ja määrätietoisesti mutta niiden hitaampien yksilöiden kanssa mies ei tee enempää kuin on pakko. Ihmisten kanssa välillä kärsimätön, sillä ei tykkää jahkailusta.
Vapaa-ajallaan mies treenaa Nocco-koiransa (koira on tuttu näky tallille Matiaksen ollessa töissä) kanssa agilitya, (rally-)tokoa sekä hengailee kavereiden kanssa. Seurustelee, mutta jutun olessa vielä suhteellisen tuore, ei mies ole siitä puhunut enempää.
Mikael "Miksu" Jousivaara
Miksu (s. 1987) on Johannan serkku, josta piti isona tulla juristi mutta useammista hakukerroista huolimatta koulun ovet eivät auenneet. Toissijaisena haaveena miehellä oli ratsastuksen ohjaaja, joksi valmistuikin Ypäjältä. Koko ikänsä hevosten kanssa tekemisissä ollut mies on parhaimmillaan kouluratsastuksessa eikä hyppää kovinkaan usein. Osaa ohjastaa myös valjakkoa vaikkei koekaan sitä parhaimmaksi osaamisekseen.
Vähän hiljainen Miksu viettää vapaa-aikaansa videopelien kanssa, mutta ei ole sentään kasvanut pelituoliinsa kiinni. Raskaana olevan avopuolisonsa kanssa Miksu etsii omaa taloa kylältä mutta toistaiseksi asuu kaupungissa.
Muut tallilla käyvät henkilöt
Vakituisen porukan lisäksi tallilla käy ratsastamassa ryhmä paikallisia nuoria sekä auttamassa hevosten hoidossa. Vaikka virallisesti tallilla ei tunteja pidetäkään niin sekä Jessi että Miksu opettaa nuoria tallitöitä vastaan.
Vilja Korhonen (s. 2010): Hieman ujo, mutta hyvä eläinten kanssa
Sonja Muho (s. 2010): Rämäpää, joka tykkäää hypätä
Ella Kovas (s. 2011): Haaveilee olevansa isona kouluratsastaja
Venla Korhonen (s. 2008): Ponityttö ikuisesti, opettelee myös ajamista
Jooa Hyrykkä (s. 2008): Vähän rehentelijä, mutta ei pahamainen tai tyhmä
Virtuaalitalli / Virtuaalihevonen - Ulkoasu © Vapaasti kopioitavaa by Melissa & Milja