Fresh Strawberries Solo

19.01.2014
Tänään ajattelin tamman kanssa lähteä vähän maastoilemaan, joten huolellisen harjauksen, varustuksen ja heijastimien virittelyn jälkeen heitin vielä heijastavan ratsastusloimen tamman niskaan. Itselle laitoin päälle kunnon vaatekerraston sekä huomioliivin jalkoihin laitettavia heijastimia unohtamatta. Mansikka ei oikein heijastimille lämmennyt mutta on liian kiltti sanoakseen asiasta mitään.

Talutettuani tamman ulos kiipesin selkään ja varmistin vielä satulavyön kireyden. Tämän jälkeen oli aika suunnata metsään. Voikko käveli rauhallisesti pitkin ohjin kylmässä talvipäivässä. Mittari näytti -10 astetta eikä aurinko lämmittänyt vaikka kirkas taivas olikin. Metsän siimeksestä kuului linnunlaulua, taisi talitintti pitää konserttiaan. Hyisennäköisien puiden ympäröimänä jatkettiin matkaa. Valtosen tilan liepeillä ravailtiin tien varressa ja tavattiin muutama lenkkeilijäkin. Mansikka ei sauvakäveliöistä ollut moksiskaan mutta vastaan tullutta saksanpaimenta piti vähän kytätä. Paluu matkalla otettiin vielä lyhyt ravipätkä aukealla pitkällä tieosuudella. Rauhallinen ravi joudutti meidät pian kotitielle, joten otin tamman loppukäynnille antaen sille pitkät ohjat.

Tallilla purin varusteet ja harjasin Mansikan oikein viimesen päälle. Tamma nautti saamastaan huomiosta ja käyttäytyi muutenkin tuttuun tapaansa. Päätin hieman hemmotella tammaa ylimääräisellä, joten kävin eväistäni hakemassa puolikkaan ompun tammalle.

15.01.2014
Mansikan kanssa ollaan päästy jo hyvin yhteisymmärrykseen tässä reilun kolmen kuukauden aikana ja käyty valmennuksissakin jo varsin mukavasti. Seuraavaksi suunnitelmana on käydä korottamassa tuo ERJ-palkinto ja mitä nyt nopsasti laskin niin vähintään kakkoseen pitäisi nousta. Toiveena tietysti olisi se I-palkinto mutta rakennekuvan puuttuessa sitä tuskin saadaan.

Treenit sujui pitkään hyvin ja tamman kanssa tosiaan saatiin jo hyvä yhteispeli mutta Bairdonissa kun käytiin valmentautumassa niin pienen kompuroinnin takia tamma oli osan joulukuusta levossa. Pieni venähdys etusessa parantui kuitenkin nopeasti.

Treenailujen ohessa olen seurannut tamman varsojen elämää. Kaksi vanhempaa varsaa ovat jo kisauransa tehneet ja ovat nyt lähinnä siitoksessa. Nuoremmat varsat kasvavat vielä ja opettelevat hevosen elämää. Näistä nuoremmista odotetaan kasvavan reippaita kenttäpelejä, joilla kyllä kapasiteettia rataesteillekin.

22.09.2013
Sololainen Mansikka päätyi muutama viikko sitten omistukseeni ja nyt tässä pari viikkoa on tutustuttu toisiimme ja etsitty hyvää yhteistä säveltä tamman kanssa. Kuvan kaunis voikko on varsinainen ilopilleri ja päivänsäde. Tamma ei edes taida tuntea käsitettä huono päivä.. Mansikka kilpaili rataesteillä varsin vakuttavan uran jo nuorena ja omaakin siltä saralta 65 sijoitusta. Nyttemmin kun tamma ostettiin takaisin kasvattajalleen Soloon on sen kanssa treenailtu enemmän myös maastossa ja sileällä niin ajattelin vielä kilpailuttaa tammaa kenttäratsastuksessa. Varsan tai pari haluan tammasta kuitenkin ennen aktiivista kisauraa, jotta aikanaan saa kunnolliset pisteet laatuarvosteluista. Näistä ERJ-laatuarvostelu palkintoa käydään vain korottamassa ja toiveena saada vähintään KERJ-II palkinto kunhan sen aika koittaa.

26.01.2014 Estevalmennus, valmentajana Veera
Toisen kerran Mansikkaa valmentaessani olin rakentanut ratsukolle etukäteen radan, ja sanoin Jennalle että toimittaisiin kuten kilpailuissa, mutta jos jokin tehtävä sujuu huonosti niin sitä voidaan harjoitella yksittäin radan jälkeen. Jenna käveli radan rauhassa läpi, ensin pysty, siitä kaarre okserille, sitten suora pystylle. Tämän jälkeen tiukempi mutka kolmoissarjalle mistä loivan kaarteen jälkeen risueste ja lopuksi pieni suora viimeiselle pystylle. Radassa olisi siis kuusi tehtävää ja kahdeksan estettä.

Hieman myöhemmin Jenna oli saanut Mansikan lämmiteltyä ja he tulivat radalle. Jenna tervehti näkymätöntä tuomaria ja ratsasti rauhassa pystylle jonka Mansikka ylitti hyvin, kaarre okserille ja yli yhtä hienosti kuin pystylläkin. Suoralla Mansikka meni vähän vauhdikkaammin, mutta himmasi ennen estettä ja hyppäsi yli rauhallisesti. Pystyn jälken Jenna joutui tekemään kovasti töitä saadakseen Mansikan kääntymään oikein sarjalle, mutta sai tamman kääntymään. Joskin Mansikka pudotti sarjan keskimmäisen osan. Loppurata sujui hienosti. "Ota uudelleen se pysty, kaarre ja kolmoissarja" kehotan Jennaa joka tekee työtä käskettyä ja nyt Mansikka hyppääkin paljon paremmin ja hyppää varovasti sarjan keskiosan. Koska kaikki sujui hyvin, päästän ratsukon jäähdyttelemään.

20.01.2014 Estevalmennus, valmentajana Veera
Katsellessani lämmittelyä tiesin että minun tulisi olemaan haastavaa keksiä kauniille, täydellisesti Jennan apuja tottelevalle, suurelle voikkotammalle harjoituksia joista olisi ratsukolle hyötyä. Joudunkin kysymään Jennalta onko jotakin erityistä mitä heidän tarvitsisi treenata, tähän Jenna vastaa että muuten ei, mutta Mansikka ei ole kovin notkea suuren kokonsa vuoksi. Päätän että ihan suurimpia esteitä ei tänään harjoiteltaisi, ja kokoan muutaman tarvittavan esteen Jennan lopetellessa lämmittelyä.

"Aloitelkaa hyppäämällä tuo jumppasarja" viiton viiden esteen sarjalle jossa on ensin kaksi 70cm pystyä innarina, sitten 80cm ja 90cm pystyt askeleen välillä ja lopuksi parin askeleen välillä sadan sentin okseri. Ratsukko ylittääkin jumppasarjan taitavasti suurempia jahkailematta, mitä nyt Mansikka joutuu innarilla vähän asettelemaan jalkojaan järjestykseen. Seuraavaksi ratsukko saa siirtyä voltille, jossa on tasaisin välimatkoin neljä 60 sentin pystyestettä. Aluksi Mansikka hämmentyy eikä meinaa taipua voltilla samalla hypäten esteitä, mutta tajuaa sitten jutun jujun ja hyppää kauniisti esteet. Viimeisenä tehtävänä ratsukko saa hypätä korotetun jumppasarjan, minkä jälkeen hypätään yksittäinen 120 senttinen muuri ja lopuksi myös korotetut voltilla olevat esteet.

Mansikka suorittaa kaikki tehtävät taitavasti ja reippaassa tempossa Jennan ohjatessa selästä hienovaraisin avuin. Ongelmia ei ole tässäkään tehtävässä, joten annan Jennan hypätä vielä kertaalleen yksittäisen muurin ja päästän sitten ratsukon jäähdyttelemään. Jäähdyttely sujuu ongelmitta.

02.01.2014 Estevalmennus Tackleberryssä
Fresh Strawberries Solo oli ratsastajansa kanssa oikein kaunis näky valmennuksen alusta lähtien. Alkulämmittelyssä ratsukolla toimi yhteistyö ilman mitään muttia, minkä takia pyysin Jennaa välillä haastamaan itseään ja hevostaan enemmän - kokeilemaan niitä rajoja, ettei valmennuksesta tule liian helppo. Hyppääminen valmennukessa aloitettiin matalalla, kuuden esteen sarjalla seuraavasti: Innariväleillä puomi-puomi-puomi, yksi laukka-askel ja innariväleillä ristikko, ristikko ja pysty. Mansikka laukkasi oikein nätisti sarjan jokaisella kerralla, mutta korottaessa puomit 40cm pystyiksi, ristikot 50cm pystyiksi ja viimeisen pystyn 50cm okseriksi - alkoi tamman askeleet ja hypyt olemaan liian pitkät innariväleihin. Käskin Jennaa pidättämään ratsuaan reilusti ennen sarjalle kääntämistä, kuitenkin vain laukkaa lyhentäen ilman, että vauhti hiipuu. Muutamaan otteeseen Mansikka vielä kavioita kopautteli puomeihin, mutta sitten alkoi sujumaan. Ennen valmennuksen loppua, esteitä korotettiin vielä vähän: Ensimmäiset kolme pystyä 50cm, toiset kaksi pystyä 70cm ja okseri 80cm. Taas vähän korkeammilla esteillä Mansikka vähän kolisteli puomeja, mutta ilman erillistä huomautusta Jenna korjasi laukan hienosti. Viimeisillä hyppykerroilla oli ratsukko jo täysin skarppina, eikä sarja tuottanut mitään ongelmia. Loppuverryttelyiden aikana kehuin kovasti Jennan ja Mansikan yhteistyötä ja annoin muutaman vinkin, miten tamman saisi lyhentämään askelta valmennuksessa harjoitellun, lyhytvälisen sarjan kohdalla.

14.12.2013 Estevalmennus, valmentajana Red
Mansikka tervehti minua iloisella hörähdyksellä. Avitin Jennan tamman selkään ja selitin mitä tapahtuu. Kentän reunalle olin nostanut pystyyn kaksi 80cm korkeaa okseria, joiden takapuomi oli hieman korkeampi. Keskellä kenttää oli metrin korkuinen pystyeste ja sen edessä etupuomi. Komensin Jennan alkuverkkaamaan ja pystytin vielä yhden ristikon verrytelyesteeksi.
Mansikka hyppäsi pienen ristikon yli onnellisesti ja loikkasi aika vauhdilla. Laitoin ratsukon tekemään ravi-käyntisiirtymisiä, jotta saisimme Mansikan keskittymään. Tamma kantoi itsensä hienosti ja astui esteen yli. Nostin ristikon 70cm pystyksi ja Mansikka hyppäsi esteen pikku ponnistuksella. Vaihdoimme käynti-ravit käynti-ravi-laukkaharjoitukseksi ja siirryimme tekemään sitä oksereille. Voikko tamma kuunteli herkeämättä ratsastajansa ohjeita ja laukkasi siististi esteelle ja sen jälkeen. Toisesta suunnasta Mansikka hyppäsi vielä paremmin ja oksereilta oli nyt tarkoitus hypätä metripystylle. Mansikka taipui äkkinäisessä kaarteessa ahtaasti ja Jenna joutui tekemään ylimääräisen voltin. Mansikka hyppäsi tasaisen kevyesti jokaisen esteen, vaikka korkeus nousi tiuhaan tahtiin. 150cm oli Mansikalle jo tarpeeksi, sillä tamma oli toisella hyppykerralla valmis lopettamaan. Jenna sai tammansa kuitenkin hyppäämään viimeisenkin esteen. Jätin tyytyväisen kaksikon kentälle loppuverkkaamaan.

08.12.2013 Tarina maastoestevalmennus, valmentajana weem
Bairdoniin päästyämme varustin Mansikan ja nousin selkään lähteäkseni lämmittelemään läheiselle pellolle, josta oli määrä lähteä weemin kanssa treenaamaan varsinaisia hyppyjä. Mansikka oli tuttuun tapaansa heti valmis töihin ja olikin pian jo hyvin avuilla.
- Lähdetääs sitte tonne radalle kun kaikilla näyttää olevan hevoset hallussa. Mites teillä on kokemusta portaista tai banketeista, weem kyseli matkalla kohteeseen. Meidän taival Mansikan kanssa yhdessä on muihin verrattuna varsin lyhyt, joten meillä ei yhteistä kokemusta juuri ollut. Eipä tammalla sitä muutoinkaan hirmuisesti ollut kun aikaisemmin toiminut lähinnä rataesteratsuna. Mansikka kuitenkin hyppäsi meidän vuoron tullessa portaat ylöspäin varsin mallikkaasti – eihän hyppy ylöspäin ollut mikään kummallisuus tammalle. Alaspäin hypätessä jouduin rohkaisemaan tammaa huomattavasti enemmän mutta jokaiselta hypyltä laskeuduttiin turvallisesti ja matka jatkui useimmiten varsin sujuvasti. Muutamilla kerroilla laukka oli hieman takkuavaa alastulon jälkeen.

Banketille siirryttäessä tammalla oli jo kevyt hiki pinnassa mutta se tuntui kuitenkin vielä virkeältä ja halukkaalta työskentelemään.
- Noni, narri tuu sä tää ekana sen Reivin kanssa. Reippaampi laukka, niin se saa enempi voimaa hyppyyn. Hyvä! Ja tulkaa sitte vielä takaspäin, muut varoo kyllä, weem ohjeisti. Meidän vuoro oli kolmantena. Mansikka lähti reippaasti kohti estettä ja jälleen ylös hyppy sujui mutkattomasti. Ylhäällä oleva este oli meitä varten laskettu alas, sillä en halunnut ainakaan vielä vaatia Mansikalta moista kolmen hypyn urakkaa kun alas hypyt olivat haastavia muutenkin. Takaisin päin hypätessä alastulo viimeiseltä hypyltä meni hieman vikaan ja Mansikka kadotti hetkeksi tasapainonsa. Odottamattomasta notkahduksesta johtuen lensin kaulalle ja siitä vielä kauniilla kaarella maahan. Mansikka pysähtyi muutaman askeleen päähän ja antoi nätisti kiinni kun lähestyin sitä. Nousin tottuneesti takaisin selkään kunhan olin vakuuttanut weemin siitä, että olin kunnossa. Kannustin Mansikan raviin ja saman tien huomasin, ettei kaikki ollut kohdallaan.
- Weem, mikä jalka ontuu, kysyin samalla kun käänsin ratsun ympäri, jotta nainen voisi tarkastaa asian.
- Oikee etu. Ota seis niin mä tunnustelen. Ei tää rikki ole, joku venähdys vaan. Kävelytä se takas tonne tallille ja kylmää hyvin. Mä soitan tallille niin saavat näyttää sulle, mistä löytyy rauhallinen paikka ja silleen. Kiitin naista ja löysäsin vyötä muutamalla reiällä ennen kuin lähdin taluttamaan Mansikkaa Bairdonia kohden. Onneksi matka ei ollut pitkä ja olimme kuitenkin päässeen hyppäämään muutamia kertoja, ettei tultu paikalle turhaan.
Kommentti: Alkuvalmennus sujui hyvin, ja vaikka ette olekaan tehneet kauan yhdessä töitä, tuntui Mansikka silti luottavaiselta. Sehän jopa hieman innostui kiipeämisestä. Harmi, että valmennus jäi teidän osaltanne kesken, onneksi ei käynyt pahemmin. Kun seuraavan kerran hyppäät alaspäin hyppyjä, voi Mansikka vähän arkailla, jos muistaa kompastumisensa. Rauhassa siis ja tarpeeksi pienillä esteillä ensin.

01.12.2013 Estevalmmenus, valmentajana Venttu
Verryttelyssä oli kaunis voikko tamma nimeltä Fresh Strawberries Solo jota kutsutaan myös Mansikaksi. Tänään olin ajatellut tehdä siirtymistehtäviä, joissa testataan tamman kuuliaisuutta. Laitoin muutamat puomit, joita ratsukon piti tulla muutamaan otteeseen laukassa. Tein puomeista sarjan, jossa kaikki esteet olivat 140 senttimetriä. Mansikka hyppäsi hyvin ja sen jalat eivät hipaisseetkaan esteitä. Tammalla oli ison kokonsa takia iso laukka, joten kääntäminen tiukoissa kurveissa saattaa olla pieniä ongelmia. Tein neljän esteen radan, jossa oli sarjalta jyrkkä käännös oikealle ja siinä heti 160 senttimetrin pysty. Ensimmäisellä yrityksellä alku meni hyvin, mutta viimeinen este tippui vinon lähestymisen takia. Sanoin Jennalle, että laukkaa kannattaa tälläisissä tilanteissa lyhentää oikein reippaasti, jotta hyppy tulisi suoraan. Uudessa yrityksessä käännös oli jo parempi ja Mansikan laukka lyheni oikein sopivasti. Lähestyminenkin tuli suoraan. Lisäsin rataan veilä sarjan, jossa oli kolme estettä ja jokaiseen väliin pitäisi saada kaksi laukkaa. Aluksi jokainen väli tuli yhdellä. Pyysin Jennaa toistamaan pelkän sarjan ja lyhentämään laukkaa aina esteiden välissä. Ensimmäisen ja toisen esteen väliin tuli kaksi, mutta toisen ja kolmannen väliin yksi. Sanoin Jennalle, että tämän pitäisi istua syvällä satulassa ja hidastaa hevosta myös istunnalla. Kolmas kerta toden sanoi ja molemmat välit päästiin kahdella laukalla. Kehuin ratsukkoa ja annoin heidän loppuverrytellä vapaasti.