Räiskyvän suomenhevoset

Sukulaiset

Isälinja: Yömyssy - Kaamosjatsi - Hämäränhyssy
Emälinja: Jeilin Tiikeritanssi - Jeilin Tiikeritillikka - Vaurin Willitiikeri

Jälkeläiset

Regelbunden Smutta on ehkäpä tallin parhaimpia likaamaan itsensä sekä kaverin siinä samalla. Se päivittäinen pakollinen jalkojen ja mahan pesu on onneksi orille ihan piis of kake, mutta voisiko se jokus olla olematta kura kerroksen alla? Tai edes ihoon asti hinkkautuneen hiekkapölyn. Ehkä kesällä vahingossa laitumelta hakiessa. Sotta tai Suttu tämä yleensä tallilaisten keskuudessa onkin enkä ihmettele. Kautta rantain olen saanut kuulla, että isä ori on kuulemma samaa maata. Noh, kun se pesutuokio on saatu päätökseen ja ainakin sen verran kuivaksi että kehtaa varusteet laittaa päälle on hoitotoimiin kulunut ainakin tuplaten aikaa verrattuna muihin. Ennen kisoja oria ei tule laskea ulos valvomatta, jottei se piehtaroi itseään uudestaan törkyiseen kuntoon.
Onneksi myös harjaaminen ja muut hoitotoimenpiteet sujuvat Sutun kanssa helposti vaikka ori vähän happamasti katsookin kun letitys on kestänyt jo ainakin kuusi tuntua (todellisuudessa olet ehkä yhden saanut tehtyä) mutta ei se tähän mennessä ole suurempaa meteliä asiasta nostanut. Emänsä tapaan saattaa uusia ihmisiä mulkoilla epäluuloisena mutta kun rauhallisesti menee orin hakemaan karsinasta ja toimii johdonmukaisesti ei pitäisi ongelmia olla.

Niin mahdottoman työläs kuin Sotta onkin tallissa niin ratsuna se on kyllä ihan erilainen. Ei mikään kirkkain mahdollinen tähti mutta melkein väittäisin, että tallin paras kouluratsu. Erittäin hyvät ja laadukkaat kolme askellajia, joiden väitetään menevän hukkaan kenttähevosella. Lisäksi Suttu kyllä ihan jopa oikeasti tykkää tehdä sileän harjoitteluita vaikkei mikään huono hyppääjäkään ole. Ei ole herkin mahdollinen ohjalle eikä pohkeelle, joten herättelyyn joutuu käyttämään aikaa saadakseen koko potentiaalin käyttöön. Sotan koulutaso on todellisuudesssa helppo A - vaativa B välimaastossa, joten sen kanssa voisi kyllä joskus harkita niitä Oikeita Koulukisoja. Mutta lupaus tämä ei ollut!
Estepuolella ori on hyvä ja tasainen mutta erityisesti vähänkään teknisemmät ratamestarin metkut aiheuttavat liikaa päänvaivaa. Myös orin oma hyppytekniikka tulee vähän vastaan, joten ei saatu sitä yhden tähden kenttä peliä mutta vahva helponluokan suorittaja. Maastossa oria ei hetkauta vaikka rapa roiskuu ja vesi valuu pitkin naamaa tai kroppaa. Rataesteillä tulee yleensä ne pahimmat virhepisteet mutta ratsastajan osatessa kannustaa oria sopivasti on puhtaan radan saavuttaminen tavoiteajassa ihan mahdollista - tuskin nopeiten kuitenkaan.
Kun taivaalta tulee vettä, räntää ja pieniä miehiä olisi Sotta valmis lähtemään maastoon. On se toki aina muulloinkin mutta jokin märässä ja rapaisessa ympäristössä kiehtoo sitä käsittämättömän paljon. Onneksi se tähän päivään mennessä ole keksinyt piehtaroida ratsastajan selässä olessa mutta en toisaalta varsinaisesti ihmettelisi, että sellainen yritys joku päivä vielä koittaa..

Kisat, näyttelyt tai muu ihmisten ilmoille lähteminen on Sotan kanssa aina Projekti. Hevonen on syytä jättää pesun jälkeen sisään, vaikka reissuun lähtö olisi vasta iltapäivän puolella, sillä ruunikko on erittäin tehokas löytämään kuraisia tai pölyisiä paikkoja. Kun muiden kanssa viime silaus on kädellä vähän pyyhkäistä selästä jotain, joutuu Sotan kanssa ihan oikeasti vielä harjaus hommiin. Onneksi ori sentään matkustaa asiallisesti seurassa kuin seurassa, joten sitä ei tarvitse stressata. Useamman päivän tapahtumissa Sotan kyllä tunnistaa jo kaukaa, sillä ori on saanut hankittua kaikesta vahtimisesta huolimatta sellainen harmaan kerroksen päälleen - vähintään pölystä.
Jep, olen joskus (usein) Sotan hoitajalle saattanut tuoda ylimääräisen pullan (pullon) kiitokseksi kun ori on edestuvassa kunnossa suurimman osan "vierailun ajasta".

Sotan kanssa kilpaillaan porrastetuissa kilpailuissa. Alta näet orin ominaisuuspisteet sekä tason.

Sotta palkittiin 30.10.2023 3-vuotiaana KEV-II palkinnolla (9 + 13 + 4 + 4 + 5 + 4 = 39p.)