Get a site
Räiskyvän suomenhevoset

Moon Verveli

Rekisteritiedot VH14-018-1537
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori
Väri, säkäkorkeus rautiaankimo, 156cm
Syntymäaika 15.08.2014
      3v 15.10.2014 8v 15.08.2015
Painotus esteratsastus, 120cm
Kasvattaja Moondance
Omistaja Räiskyvä, VRL-03515

Peruskiltti suomenhevonen ei vänkyröi vastaan erikoisemmissakaan hoitotilanteissa. Sosiaalinen ori ei katso pahalla vaikka saisi huomiota pariltakin rapsuttajalta yhtäaikaa mutta suurta lääppijä laumaa ori ympärilleen halua. Vaatimattomuudella siunattu ori on toisaalta vähään tyytyväinen jos oikein kiire tilanne on. Varustaminen sujuu käden käänteessä eikä suurempia ongelmia ilmene. Mikäli on jotain ongelmia on syytä tarkistaa orin lihakset ja varusteiden istuvuus. Pesusta ori ei niin välitä mutta nöyränä poikana alistuu tähänkin toimeen rauhallisesti irvistellen.

Avuille herkkä Veli on mukavan kevyt ratsastaa. Toimii hyvin pohkeilla ja istunnalla, jolloin käsien osuus on minimaalinen. Kuluratsastuksessa ei ole mikään taituri mutta helppoja asioita ori osaa hieman yli koulutustasonsa. Liikkeiden vuoksi ori tuskin pärjäisi helpossa A:ssa vaikka ohjelmassa suoritettavat liikkeet osaisikin. Esteillä Veli sen sijaan on huomattavasti taidokkaampi. Orin isoa laukkaa on helppo säädellä ja ponnistuspaikka löytyy usein hyvin. Mikäli ponnistuspaikasta on epävarmuutta kannattaa antaa Velin itse valita paras kohta. Rehellinen hevonen yrittää kaikkensa hyvän suorituksen eteen ja se korjaa kiitettävästi ratsastajan tekemiä virheitä. Veli onkin hyvä ensikertalaiselle esteillä mikäli apujen käyttö on maltillista. Maastossa toimii hyvin kaikissa olosuhteissa vaikka hämäryyksistä kuuluvat risahdukset ja räsähdykset saavatkin Velin korskumaan ja pälyilemään. Ryhmässä orin taakse on hyvä laittaa kuumakallet, sillä Veli ei ole moisista moksiskaan ha hyvällä tuurilla sen rauhallisuus suitsii myös kuumakallen menohaluja.

Vieraissa paikoissa Veli on yhtä helppo kuin kotona. Se ei taida tietää mitä on stressi tai jännitys. Orin kanssa onkin opastettu niin kaksi- kuin nelijalkaisia nuoria kisojen uuteen ja outoon maailmaan. Rauhallisen kimopojan kanssa on mukava käydä eripaikoissa kun se ei hösellä pää viidentenä jalkana. Estekisoissa ori on elementissään ja katsojat saavatkin vastinetta rahoilleen kun pitkäharjainen hevonen liikkuu radalla reippaasti ja vakaasti.

i. Moon Verjnuarmu VH13-018-1104
155cm, rtkmo; ERJ-II, SLA-I, YLA1
ii. Verjvala
155cm, kmo; YLA3
iii. Veen Vesimies 152cm, kmo
iie. Petunia 151cm, vkk
ie. Pohjolan Tuuli-Kuiskaus VH12-018-0490
157cm, rtkm
iei. Yhteiskuva 158cm, rtkimo
iee. Liki Arvokas 152cm, vprt
e. Moon Annikki VH14-018-1179
165cm, vprt; ERJ-I
ei. Nuu VH14-018-0501
165cm, vprt; ERJ-I, YLA2, SLA-II
eii. Nuutti 168cm, rt
eie. Vaapukka 157cm, rn
ee. Anseriina VH14-018-0505
160cm, prt; ERJ-I, YLA2, SLA-II, KTK-II
eei. Antton 160cm, vrt
eee. Sissin Tyttö 154cm, prn

o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän
t. Räiskyvän Kastepisara 20.08.2019 e. Moon Sadehelmi Päikesaari, VRL-14657
t. Räiskyvän Amelia 25.12.2015 e. Räiskyvän Herttuatar Hippaleikki, VRL-13600

21.2.2020 Satulan toppausta ja huoltoa, kirjoittanut R.

Jenna oli soitellut ja ilmoitellut, että kimolla suomenhevosorilla oli äkisti ilmentynyt aristelua selässä. Normaalisti ori oli kuin enkeli varustamisen aikana, mutta toissapäivänä tallityttö oli saanut hampaista. Omistaja epäili satulan istuvuutta. Nainen oli varmasti löytänyt numeron jostain sosiaalisen median syövereistä, sillä kaikki usein soittelivat kengitysasioista eikä satulan sovittamisesta. Paikalle ei kauaa kestänyt ajaa ja paikan päällä valkea suomenhevonen odotteli karsinassa. Jenna oli innoissaan mukana seuraamassa satulan sovittelua. Vanha penkki oli lattialla makaamassa ja kokeilimme vanhaa satulaa selkään. Veli painoi korvat niskaan kiinni ja häntä heilahti varoituksen merkkinä. Epätasapainoa oli huomattavissa, kun vasemmalle puolel tuli tuplasti enemmän painetta. Hieman hankaumaa oli havaittavissa valkeasta karvasta ja lihakset tuntuivat olevan jumissa lannerankaan saakka. “Kireyttä on. Vähän hankaumaa ja selkeästi jännittää selkälihaksia. Päästään pienellä korjauksella ja toppauksella korjautuu”, kerroin omistajalle hymy huulilla. Ori höristi korvia, kun vanha satula oli pois selästä. “Joudun vain ottamaan penkin verstaalle mukaan, niin sovitetaan varapenkkiä autosta”, kerroin. Kaikki välineet olivat pajalla, mutta auton kontti oli täynnä erilaisia satuloita. Jenna nyökkäsi ymmärtäväisesti ja lähti mukaan hakemaan satulaa. Uusi istuva penkki löytyi nopeasti, mutta pyysin Jennaa hyppäämään vielä selkään. Varustaessa ori käyttäytyi kultaisesti ja selkään nousussa ei aristellut. Hieman kankeutta löytyi ravissa ja laukassa, mutta syynä oli vanhat jumit selässä. “Okei. Pidetään tämä korjauksen ajan ja hierojasta saattaa olla apua”, naurahdin ja Jenna että hevonen vaikutti tyytyväisiltä.

08.12.2015 Estevalmennus, valmentaja Jane

Kaunis valkoinen suokki ratsastajineen olikin jo aloitellut lämmittelyä, kun saavuin maneesiin. Tänään olisi tarkoitus harjoitella jumppiksella ylöspäin ponnistamista ja treenata lihaksia. Pystytin ensin ratsukolle pari lämmittelyestettä, ja siirryin sitten itse radan kimppuun. Kannoin toiselle pitkälle sivulle 4 paria tolppia ja puomeja, mutta jätin ensimmäisestä esteestä vielä puomit maahan. Korkeudeksi otin 40-50 cm esteitä näin alkuun. Siirryin sivuun ja jäin seuraamaan esimerkillisen omatoimista lämmittelyä.

Muutaman lämmittelyhypyn jälkeen pyysin ratsukkoa yrittämään jumppista. Ensimmäisellä yrityksellä ratsastaja horjahti heti ensimmäisen esteen yllä, joka sai Veljen kompuroimaan laskeutumisessa ja kokonaisuudessaan seuraavalla esteellä. Puomi kalahti maahan, mutta viimeisen esteen he pääsivät yli. Huomautin ratsastajaa varautumaan paremmin seuraavalle yritykselle. Päästin ratsukon uudelle kierrokselle, ja nyt meni jo paremmin. Molemmat pysyivät tasapainossa, ja Veli näytti ymmärtävän idean.

Korottelin lopputunnin aikana puomeja yksi kerrallaan, ja lopputulokseksi jäi kaikki 4 estettä ylhäällä 60-70 cm korkeudessa. Veli paransi hyppyjään tasaisesti koko tunnin ajan, ja pyrki yhä enemmän ja enemmän ylöspäin. Hepo myös kulki kuuliaisesti, eikä niskuroinut ollenkaan. Se ei myöskään arastellut esteitä vaan ymmärsi nopeasti idean. Ratsastaja horjui vielä myöhemminkin esteiden yllä, joka häiritsi jonkin verran hevosen keskittymistä. Tätä voi kuitenkin harjoituttaa ihan tasapainojumpalla. Hevosessa itsessään on kuitenkin potentiaalia, sen näkee jo kauas. Sillä oli komeat lihakset, ja treeni näkyy läpi!