Räiskyvän suomenhevoset

Hankihuuma

Lopetettu 30.6.2022

Rekisteritiedot VH19-018-1080 Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori Väri, säkäkorkeus rautias, 162cm Syntymäaika 15.06.2019       3v 16.09.2019 8v 15.02.2020 Painotus kenttäratsastus, helppo Kasvattaja Routaruusu Omistaja Räiskyvä, VRL-03515

Hankihuuma, mikä nimi valittu keskellä kauneinta kesää syntyneelle komistukselle! Kun Crimis kaupitteli heinäkuisen helleputken aikaan vuosikkaitaan en voinut olla tarjoamatta tästä komeasta, kovin susirajalaishenkisestä, orista. Aiempaa routaruusulaista meillä ei vielä ollutkaan, joten tulipa tämäkin puutos korjattua samalla ostoksella. Huumasta odotetaan oivaa kenttäpeliä sekä upeaa jalostusoria. Sukunsa puolesta orin kanssa on vain taivas rajana!

Hankhihuuma on komea rautias hörökorva, joka olisi mielellään tekemässä kaiken yhdessä. Siis oikeasti aivan kaiken, oli kyse sitten tavallisista hoitotoimenpiteistä tai jostakin kerran vuodessa tehtävästä estepuomien maalauksesta. Läheisriippuivaista oria ei voi jättää yksinään mihinkään tai muutoin se huutaa kurkku suorana ja kiinni ollessaan riuhtoo narua tai ketjuja. Harjatessa Huuma seisoo nätisti aloillaan, vaikka tarkkaileekin hoitajan tekemisiä. Varustaessa korvat kääntyvät epäluonteenomaisesti hieman taaksepäin muttei meidän raudikko siitä sen kummempaa sotaa tee.

Liikuttaessa Huuma kulkee oikein kivasti omalla moottorilla, jonka käynnistelyyn ei mene koko päivää. Hidastaminen etenkin esteillä on välillä haastavampaa kuin olisi suotavaa mutta kyllä tämä ori kulkee sinne minne kuski haluaa. Sileällä Huuman bravuuriksi on muotoutuneet lisätyt askellajit, jotka ovat näin suokiksi varsin komeat. Vaikka itse sanonkin tämän. Malttamattomuus taas on varmaan se ikuinen kehityksen kohde.
Esteillä Huuma on vauhdikas suorittaja joka ei pelkää mitään mutta (aina on se mutta) toisinaan oria kiinnostaisi ratamestarin luovat somisteet enemmän kuin itse hyppääminen. Silloin kuin Huuma menee sujuvasti esteen yli niin se hyppää hyvällä tekniikalla ilman liioittelua tai mitään rimaa hipoen – meininkiä. Silloin kun raudikkoa kiinnostaisi enemmän ne kukat niin jo lähestyminen on enemmän luikertelua kuin jäntevää etenemistä. Tällöin myös hyppykaari on sen mukaista, että pellekisoista voisi saada paremmat pojot kuin rataesteillä.
Maastoillessa Huuma on varma mutta raivostuttava , sillä orin on saatava tutustua erinäisiin puskiin ja kantoihin (mitä sitten, että ne samat puskat tutkittiin edelliselläkin kerralla?) eikä edistymisestä tahdo tulla mitään. Isommassa porukassa Huumakin innostuu muiden mukana kisailuunkin mutta muutoin kulkee sävyisästi.

Vieraissa paikoissa vaatii koko ajan jonkun luokseen, ettei stressaannu. Matkustaa kyllä sujuvasti yksinään mutta siihen se sitten jääkin. Vaikka orilla olisi seuranaan toinen hevonen niin ei se silti ihan kaikkein rennoimpana ole, mutta kun hoitaja pysyttelee orin luona niin Huuman stressitasot pysyy aisoissa. Silloin kun Huumalla kaikki sujuu, on ori oikein varteenotettava voittajaehdokas.