Get a site
Takaisin hevoslistaukseen      virtuaalihevonen
Ulkoasu © M Layouts
Ulkoasun kuva © Ulf Bodin (CC BY-NC-SA 2.0)
Hevosen kuvien © Keinumäki
Eetu lopetettiin kunnioitettavassa iässä 14.1.2020
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori
Syntymäaika 23.11.2009
Säkäkorkeus, väri 150cm, voikko
Rekisterinumero VH07-018-0152
Omistaja Jenna, VRL-03515
Koulutustaso Vaikea, He B, 60cm, alottelija
Kasvattaja Jenna, VRL-03515

Yleisesti ottaen Eetu on onneksi enemmän isäänsä tullut orii, joka jaksaa osallistua aina kaikkeen. Tallissa ensimmäisenä kurkkimassa, että kukas se sieltä tulee ja harjatessakin kiinnostunut ympäristöstään. Eetu kannattaa sitoa kiinni, jolloin ori vähän rauhoittuu. Harjaus ei muuten tuota ongelmia, mutta pieni liikehdintä on usein ärsyttävää. Rauhattomana hevosena Eetu ei oiken tahtoisi nostaa kavioitaan, koska silloinhan joutuu seisomaan paikoillaan! Muutaman komennuksen jälkeen tämäkin onnistuu, joskin kavioiden puhdistus ei saa kestää minuutti tolkulla tai Eetu nykii jalkansa irti otteesta. Varustaessa ori on aivan täpinöissään, sillä ulkoa löytyy vaikka mitä jännää. Satulointi ja valjaiden mahavyön kiristäminen ei tuota ongelmia, jos liikkuvan kohteen hallitsee. Suitsitus on helppo homma Eetun kanssa.

Eetu omaa kauniit askellajit, joita onkin hyvä esitellä valjakossa. Ratsunakin Eetu on ihan mukiin menevä, vaikkakin aikamoinen häseltäjä. Koulukuvioissa orin kanssa on syytä olla tarkkana, että liike todella tulee suoritettua loppuun asti. Esteillä Eetu kuumuu paljon ja tämä kostautuu kaahottamisena pitkin rataa. Kolisevat puomit ovat siis varsin tuttuja tälle herralle. Onneksi Eetulle riittää melko kevyet avut, sillä muuten olisi kädet hellänä ratsastuksen jälkeen. Jos maastoon Eetun kanssa lähtee, on syytä varata pikaliimaa satulaan. Maastoreissu ja Eetu ei ole järin hyvä yhdistelmä, sillä oriilla riittää energiaa turhankin paljon. Rauhallinen ratsukko kaverina on hyvä olla mukana, jolloin Eetukin malttaa vähän asettua ja rentoutua.
Jos ori on ratsuna mielestäsi aivan hirviö, tulet yllättymään kun se laitetaan valjaisiin. Siististi ja rauhallisesti käyttäytyvä ori, joka taitaa niin koulukokeen tarkat kiemurat kun maratonkokeen vauhdinkin. Helppo ohjastaa juuri sinne minne haluaa. Kärryjen edessä Eetu malttaa odottaa paremmin ohjastan käskyjä kuin ratsastaessa yhtään mitään käskyä. Ravi on kaunista katseltavaa Eetun kulkiessa hyvällä tuntumalla pitkin kenttää. Tarkkuuskoe ei ole Eetun vahvinta osaamista, mutta hyvä ohjastaja saa senkin osuuden näyttämään helpolta. Maraton kokeella Eetun vauhdista on hyötyä ja ori tykkääkin irrotella varsinkin laukkaosuuksilla.

Kisoissa Eetun kanssa täytyy olla erittäin varma ja ripeä otteinen, sillä uteliaisuutensa vuoksi se ei pysy paikoillaan hetkeäkään. Varustus tai valjastus on parempi hoitaa trailerissa, jossa ei ole niin paljon tilaa orin hyörimiselle. Lämmittelyssä tuntuu usein keskittyvän kaikkeen muuhun eikä epätoivon partaalla oleva kaksijalkainen ole tavaton näky. Itse kisasuoritukseen orin saa keskittymään kun heti alkuun tekee selväksi kuka käskee ja mihin mennään. Eetulla ei juurikaan kisata muissa lajeissa kuin valjakkoajossa.

i. Taikalamppu Hyrrätin VH04-018-7963
149cm, rt
ii. Taikalamppu Kieputin
154cm, trt
iii. Taikalamppu Raksutin
159cm, vrt
iie. Hyppyhepuli
158cm prt
ie. Tuuliharjan Tuhisia
156cm, rt
iei. Tuuliharjan Kaksoisolento
152cm, rt
iee. Unikko
151cm, rt
e. Winha Wilhelmiina VH05-018-4693
153cm, rt
Reserve
ei. Winha Wiipuri-Pate
150cm, rt
eii. Winha Weijari
rt
eie. Peter Panin Lissukka
156cm, rt
ee. Villi Vadelma
151cm, rt
eei. Metsän Villi Kumina
160cm trt
eee. Villimarjat

Sukuselvitys

Eetun isä Taikalmppu Hyrrätin oli varsin menväinen orii vaikkakin melko helppo käsitellä. Ratsuna ori ei juurikaan toiminut, mutta valjakossa sitäkin paremmin. Hyrrä sai kolme RC-mainintaa ja ylsipä se kerran BIS-sijallekin. Jälkeläisiä Hyrrälle ei jäänyt kuin kaksi, jotka molemmat oreja. Taikalamppu Kieputin "Kieppi" on ollut varsasta asti voimakas tahtoinen orii. Tämä komea 156cm korkea lähes musta(tummarautias) ori on kuitenkin ajettavuudeltaan mitä ihanteellisin ja kisakumppanina rehti. Luonteeltaan herra ei olekaan mikään enkeli; usein Kieppi luimii ja uhittelee. Kieppi on palkittu muutamalla SERTillä, mutta toistaiseksi ei ole päässyt kantakirjaan. Hyrrän lisäksi Kiepillä on entuudestaan pari jälkeläistä, jotka ovat menestyneet kivasti valjakossa. Taikalamppu Raksutin "Raksu" on hellyyden kipeä ja mukava orii, jota pystyy kaikki käsittelemään vaivatta. Luonteeltaan siis lauhkea kuin lammas. Korkeutta oriilla on 159cm. Tämä lupaava ori jouduttiin kuitenkin lopettamaan vaikean kaviokuumeen vuoksi. Orii kerkesi siittää vain muutaman tamman ja varsoista on tullut kivasti menestyviä. Ori itse oli lupavaa valjakkohevonen, joka ei monissakaan kisoissa kerinny esintyä. Menestyi kuitenkin hyvin ja sai muutaman voitonkin. Hyppyhepuli "Hyppis" on yleishevonen, joka taitaa vähän kaikkea, mutta ei ole perehtynyt mihinkään kunnolla. Luonteeltaan tämä 158cm korkea punarautias tamma on ailahtelevainen. Kisoissa on vieraillut aika-ajoin ja ihan kohtalaisesti menestynytkin. Taitavin taisi olla kärryjen edessä. Hyppistä ei koskaan saatu kantakirjaan, joten siitoshevosen kysyntää ei juuri ollut. Jälkeläisiä kuitenkin 3, joista Kieppi on ainoa orii. Tuuliharjan Tuhisia "Tuhnu" on liinakko tamma, joka on luonteeltaan suhteellisen kenkku. 159cm korkealla Tuhnulla on tapana uhittella jokaiselle karsinaan yrittäjälle. Tuhnu on kiutenkin kohtalaisen hyvä valjakkohevonen, joka ei kuitenkaan innostunut sydämensä pohjasta tästä lajista. Ratsuna ei pärjännyt juurikaan paremmin. Ratsuna oli parhaimmillaan esteillä kuten myös nuorin jälkeläisensäkin eli Hyrrä. Tuhnu kilpaili jonkin verran valjakossa sekä esteillä ja menestyi, no kohtalaisesti. Ei saavuttanut yhtään voittoa mutta pari sijoitusta tuli ja kuitenkin oltiin yleensä puolen välin paremmalla puolella. Jälkeläisiä Tuhnulla tällä hetellä on 4 kappaletta. Tuuliharjan Kaksoislento "Kakkonen" on aivan isänsä pienoiskopio. Tosin korkeudessa jää vain sentin. Kakkonen on 152cm korkea ja väriltään suklaanruskea rautias. Luonteeltaan mitä herttaisin ori. Helppo käsitellä ja ohjastaa. Ratsuna ei toiminut ollenkaan, mutta valjakossa menestyi hyvin. Kesken loistavan kisakauden Kakkoseen iski flunssa, josta ei parantunut koskaan kunnolla. Siitä syystä ei päässyt aivan huipulle. Näyttelyissä ori menestyi ihan kivasti ja sai pari SERTiä. Jälkeläisiä tällä hetkellä 6 kappaletta. Unikko on maltillinen, mutta päättäväinen hevonen. Unikko on yleishevonen joka kuitenkin selkeästi painottuu valjakkoon, jossa on kisannutkin eniten. Unikko on menestynyt hyvin aluetasolla, mutta kansallisen tason vaativiin luokkiin sillä ei kapasiteetti riitä. Unikko on ihan kiva ajaa sekä ratsastaa. Varsoja Unikolla on 3 kappaletta, kaikki tammoja.

Winha Wilhelmina eli Vilma oli luonteeltaan melkoisen ärhäkkä tapaus ja näytti hapanta naamaa lähes kaikille. Näykkimiseenkin taipuvainen tamma oli parhaimmillaan valjakkossa, mutta muutamia kertoja myös ratsastuskisoissa startannut. Kärttyisästä luonteestaan huolimatta kaksi varsaa saanut tamma on palkittu myös näyttelyissä reservellä. Vilman isän isä Winha Wiipuri-Pate "Pate" on Suomessa arvostettu orii, jolla on korkeutta vaatimattomat 150cm. Tämä kaunis liinakko on luonteeltaan äkäinen ja ailahtelevainen. Pate ei varmaan muuten olisi elänyt näinkään pitkää pitkään, mutta se on menestynyt hienosti kisoissa valjakko puolella. Lisäksi se on periyttänyt tätä taitoa jälkeläisilleen. Patella on Suomessa kymmenkunta jälkeläistä ja se on palkittu hyvänä periyttäjänä. Winha Weijari "Veka" on myös matala liinakko. Veka on periyttänyt jälkeiläisilleen hyvää luonnetta, Patea lukuun ottamatta, ja luotettavan ajettavuuden. Veka oli siis myös valjakko hevonen. Vekalla jätti jälkeensä vain muutaman jälkeläisen ennen kuin menehtyi suolisolmuun. Peter Panin Lissukka "Lissu" on liinakko tamma, jolta korkeutta löytyi jopa 154cm, iso tamma siis. Luonteeltaan Lissu oli eritäin äkäinen eikä sietänyt toisia hevosia lähellä mistään hinnasta. Lissu on ykeishevonen joka toimii niin ratsuna kuin valjakkohvosenakin. Pääpainotus kuitenkin valjakossa. Kisoissa Lissu ei pahemmin känyt hankalan luonteensa vuoksi. Myöskään jälkeläisisä Lissulla ei ole kuin Pate ja sn puolisisko, joka vaikuttaa jossain päin Suomea. Vilman emä Villi Vadelma "Vattu" on luonteeltaan ailahtelevainen persoona, joka menestyy hienosti valjakko kisoissa. Tämä 151cm korkea liinakko tamma taitaa myös ratsun alkeet. Kisoissa Vattu on menestynyt suhteellisen hyvin ja periyttänyt ajatteavuutensa useille jälkeläisilleen. Toistaiseksi Vatulla ei ole arvonimiä tai suuria voittoja, mutta se kantakirjattiin kolmannella palkinnolla. Metsän Villi Kumina "Vipa" poikkeaa Vilman muusta suvusta kuin yö päivästä, sillä ori on lähes musta ja korkeutta melkein 160cm. Lisäksi oria ei ole koulutettu ollenkaan ja se karkasi laitumeltaan ja eksyi minnekä muuallekkaan kun tammalaitumelle, jossa kiimaiset tammat laidunsivat. Samalla reissulla tuli astuttua muutama tamma, joten Vatulla on useita samanikäisiä puolisiskoja ja -veljiä. Luonteeltaan melko riehaks tapaus. Villimarjat on minulle tuntematon tamma, joka ilmeisesti on jonkin verran kisannut valjakkoa ja koulua.

12.07.2010 Amarin Aatvartti (e. Salmenkylän Ainotar)
01.09.2014 Räiskyvän Räjähdys (e. Välähdys FIN)
09.02.2015 Räiskyvän Herttuatar (e. Ryövärin Velhotar)

Hyppykapasiteetti ja rohkeus Nopeus ja kestävyys Kuuliaisuus ja luonne Tahti ja irtonaisuus Tarkkuus ja ketteryys
315.87 p. 294.29 p. 2933.43 p. 398.43 p. 2859.61 p.

ERJ KRJ KERJ VVJ
3249.3p (vt. 7) 3331.86p (vt. 7) 610.16p (vt. 2) 5793.04p (vt. 10)

20.11.2015 Valjakkovalmennus, valmentajana Minja E

Tänään pääsin kokeilemaan valmennustoimintaa itselleni täysin tuntemattomassa lajissa, valjakkoajossa, kun valvovan silmäni alle saapuivat Jenna ja Eetu. Olin tutustunut kyseiseen lajiin netissä viimeisimmän yön ja nyt toivoin oppineeni edes jotain. Saapuessani maneesin turvaan lumisateelta, oli Jenna ja Eetu jo lämmittelemässä. Mielestäni meno ei näyttänyt järin ihmeeltä, lukuunottamatta kärryjä orin perässä, joten ajattelin selviäväni tästä - kaikkeen sitä ihminen lupautuukin.

Kun pääsimme kymmenen minuutin jälkeen aloittelemaan, kerroin suunnitelmani harjoitella kouluosuutta ja tämä passasi Jennalle. Koska olin itsekkin aivan keltanokka koko hommassa, päätimme harjoitella tavallisia voltteja ja kahdeksikkoja, jotka Eetu tuppasi hoitaa hieman omintakeisesti. Ensitehtävä oli voltit molempien pitkien sivujen keskellä reippaassa käynnissä ja myös valjakon ensiyrittämä oli omaan silmääni ihan onnistunut. Jatkoimme samaa harjoitusta, kunnes siirryimme kahdeksikkoon. Kahdeksikkoa harjoiteltiin ensin käynnissä ja kun Eetu alkoi jopa taipumaan kaarrosten mukaan, yritettiin samaa ravissa. Homma sujui koko ajan paremmin ja kun viimein olin täysin tyytyväinen parin työskentelyyn, annoin heille luvan siirtyä loppuverryttelyn pariin. Jutustelin Jennan kanssa vielä hetkisen, pääosin omasta valmentamisestani lajissa, kunnes jätin parin kävelemään kahden kesken.

30.11.2015 Kouluvalmennus, valmentajana Minja E

Saavuin taas valmentamaan ennestään tuttua paria Jennaa ja Eetua, tällä kertaa tosin kouluratsastuksen saralla. Pari oli jo verryttelemässä saapuessani ja olin yllättynyt nähdessäni orin ihminen selässä - ori tuntui olevan hieman hankalampi selästä kuin kärryiltä käsin. Kun alkuverryttely oli hoidettu, pääsimme aloittamaan päivän tehtävien parissa.

Teemana tänään oli pohkeenväistöt ja ensin aloitimme tekemään niitä käynnissä seuraavasti: ratsukon oli tarkoitus ratsastaa pituushalkaisijalle ja alkaa väistää pitkälle sivulle, kun hevonen oli suoristunut. Ensimmäisellä yrittämällä Eetu ei edes yrittänyt, mutta hieman päättäväisemmillä käskyillä homma alkaa jo näyttää pohkeenväistöltä. Samaa tehtävää jankattiin pitkä aika molempiin suuntiin, kunnes käyntiväistöt näyttivät hyvältä. Yhdessä tuumin ajattelimme kokeilla samaa ravissa, onhan se hevoselle helpompaa. Eetu työskenteli hyvin ja kuuliasesti ja pian olimmekin valmiita. Koska aikaa oli vielä hieman, annoin parille luvan ottaa vielä laukkaa ympyrällä molempiin suuntiin ennen loppuverryttelyjä.

5.12.2015 Kouluvalmennus, valmentajana lottis

Valmennus viikonloppu Räiskyvässä jatkui ja nyt valvovan silmäni alle saapuivat Jenna ja Eetu. Tarkoituksena oli pitää rento mutta paljon erilaisia ja monipuolisia tehtäviä sisältävä valmennus. Ratsukko aloitti omatoimisen alkulämmittelyn ja samalla hieman juttelimme Jennan kanssa ratsukon yhteisestä taipaleesta ja mitä he kaipaisivat valmennukselta. Jenna kertoi, ettei Eetu meinannut kuunnella ratsastajaa koskaan loppuun saakka, joten päätin, että vaihtelisimme tehtäviä aika nopeaan tahtiin, jolloin Eetun olisi pakko kuunnella ratsastajaansa mikäli he mielivät tehtävistä selvitä. Alkuun aloittelimme erilaisilla siirtymis- ja pysähtymisharjoituksilla. Harjoitukseen kuului pysähtymisiä käynnistä, siirtymisiä käynnistä raviin ja niin edelleen. Tämä sujui ihan hyvin ja Eetu malttoi kuunnella ratsastajaansa huolellisesti. Vielä loppuun keskityimme hieman volttien huolelliseen tekemiseen ja näin Eetu joutui keskittymään pohje- ja painoapuihin huolellisemmin. Voltitkin alkoivat sujua alkukankeuden jälkeen mallikkaasti ja Eetu malttoi valmennuksen lopulla kuunnella Jennaa loppuun asti, eikä hätiköimään jo eteenpäin.

SV-II (rakenne 6,2, suku 7, käytöskoe 7,4 + 6,8 = 27,4) - 28.02.2010