Araxanta Dall

18.12.2020 Kouluvalmennus, valmentajana Mari H.
Xana ja Jenna olivat jo verryttelemässä kuin saavuin maneesille. Tamma liikkui jo hyvässä muodossa, rentona ja sopivassa tempossa. Ratsukko teki muutamia siirtymisiä ja näytti että hevonen oli hyvin kuulolla, sillä ratsastajan eleet olivat erittäin pieniä. Laukkatyöskentelyssä Xana meinasi ensin vähän innostua, joten tamman annettiin laukata vähän reippaammin ja vapaammassa muodossa pari kierrosta. Tämän jälkeen ratsastaja alkoi pikkuhiljaa pyytämään rauhallisempaa tempoa ja vähän kootumpaa menoa. Xana vastasi apuihin todella hienosti. Verryttelyn jälkeen siirryttiin harjoittelemaan avo- ja sulkutaivutuksia. Harjoitus tehtiin uralla pitkillä sivuilla niin, että toiselle sivulle otettiin avotaivutus ja toiselle sulkutaivutus. Tehtävä aloitettiin ihan käynnissä, eikä siinä ilmennyt mitään ongelmia. Ravissa oli ensin ratsastajalla hiukan vaikeuksia löytää oikeat avut ja Xana valui pohkeenväistöön, mutta kun huomautin asiasta niin homma korjaantui nopeasti. Xana teki todella tarkkaa työtä ja vastasi ratsastajan apuihin välittömästi ja teki kyllä juuri niin kuin pyydettiin. Tämä tehtävä sujui hienosti myös laukassa, eikä ratsukolla ilmennyt mitään ongelmia. Seuraavana tehtävälistalle otettiin laukanvaihdot. Ensin ratsukko tuli lävistäjää pitkin ja teki yhden vaihdon linjan keskelle. Ensimmäisellä kerralla ratsastajan valmistelut eivät onnistuneet ja kun vaihdon aika tuli, Xana ei tiennyt mitä sen tulisi tehdä. Seuraavalla kerralla ratsastaja oli jo huolellisempi ja kun Jenna teki selässä asiat oikein, Xanalla ei ollut ongelmia seurata ohjeita. Kun yksi vaihto sujui ongelmitta, siirryttiin ottamaan vaihdot joka neljännellä askeleella. Näissä ratsukolla ei ollut ongelmia, ja laukat vaihtuivat oikein hienosti ja ilmavasti. Onnistuneisiin vaihtoihin oli hyvä lopetella tällä kertaa.

21.11.2020 Maastoilua lottiksen kanssa
Jenna oli käynyt vastikään valmennuksessani hevosensa Aavan kanssa. Samalla hän oli kutsunut minut luokseen käymään. Kenties näistä tapaamisista tulisi tapa? Eihän meillä ollut edes kovin pitkä välimatka talliemme välillä, joten yhteistyöntekeminen olisi helppoa. Tartuin sitten pikimmiten Jennan tarjoamaan kutsuun ja saavuin Heimdalliin. Huh, miten upea talli miljöineen ja puitteineen olikaan! En yhtään ihmettele, että Jenna kasvattaa loistavasti menestyviä kenttähevosia, onhan heillä mielettömät puitteet treenata!

Jenna otti minut iloisesti vastaan ja toivotti tervetulleeksi. Kävimme tallissa kahvittelemassa, jonka jälkeen Jenna ehdotti, haluaisinko lähteä maastoilemaan. Totesinkin, että voisin olla rennon, rauhallisen ja mukavan maaston tarpeessa, joten Jenna totesi minun tarvitsevan juuri Xanan maastokaverikseni. Xana olikin viime kerralla valmentamani Aavan tytär! Jennalla oli valitettavasti itsellään muita menoja, eikä hän päässyt seurakseni, mutta hän totesi, että heidän maastonsa ovat tarkoin viitoitetut ja en varmasti tulisi eksymään.

Tallityöntekijät auttoivat minua löytämään oikean hevosen pihalta ja ohjeistivat minua tallin tavoissa sekä tavaroiden etsinnässä. Mukavia ihmisiä talli täynnä! Ihastuin heti Xanaan valtavasti. Rakastan helppoja ja sosiaalisia hevosia, Xana oli juuri sitä. Pääsimme lähtemään lopulta maastoon, ja totta kai tallissa oloni aikana oli alkanut tihkuttamaan vettä.

Maastolenkki sujui mukavasti, vaikkei sää ollutkaan ehkä se kaikkein parhain. Sade ei kuitenkaan yltynyt sen kummemmin, joten en kastunut ihan läpimäräksi. Xanan varusteetkin pysyivät suhteellisen kuivana. Xanan selässä meno tuntui turvalliselta ja siltä, että tammaan pystyi luottamaan. Emme ihme kyllä eksyneet huonosta suuntavaistostani huolimatta ja pääsimme turvallisesti takaisin tallilleni.

Viihdyimme Xanan kanssa hienosti yhdessä, joten harjasin ja hoidin tamman oikein pitkän kaavan mukaan. Neiti selkeästi nautti prinsessahetkestään!

15.11.2020 Maastoilua VeeraR:n kanssa
Xanan kanssa lähdettiin tänään maastoilemaan, vaikka vettä tuli taivaalta. Olin luvannut tamman liikuttaa ja muut ratsastusalueet olivat varattuna jo - ilmankos tämä nakki napsahtikin siis meikäläiselle. Onneksi tamma oli ihan luotettava maastossa, joten uskalsin vetää päälleni kunnon sadevarustukset. Tammallekin varasin saderatsastusloimen päälle, ettei tarvitse lenkin jälkeen sitä sen kummemmin kuivatella. Tamman olin jo aikaisemmin hakenut sisälle ja nyt kasasin vain tavarat käytävälle. Yritin hoitaa kilttiä tammaa vapaana karsinassa, mutta sen mielestä oli hauskempaa heitellä liukuovea auki, joten päädyin sitomaan sen kiinni, ettei se lähde omille lenkeilleen. Tämän jälkeen se seisoi hoidettavana kuin tatti. Tammaa ei paljoa tarvinnut harjailla, joten pian olimmekin lähtövalmiita.

Kävelimme alkukäynnit polkua pitkin lähes pitkin ohjin ja tamma pärski tyytyväisenä. Välillä se oikein venytti turpansa maahan pyöristäen selkäänsä. Kokosin ohjat käteeni, kun lähestyimme tietä, jonka jouduimme ylittämään. Xanakin katsoi kumpaankin suuntaan, että tuleeko ketään, mutta tänään oli hiljaista. Tien ylityksen jälkeen otimme metsätiellä kevyttä ravia ja vaihdoin kevennystä aina edessä olevan kurvin mukaan. Kokeilin hieman tehdä temmon vaihtelujen tyylistä harjoitetta ravissa lyhentämällä ja pidentämällä askelta aina välillä. Tamma oli hyvin kuulolla, sillä se toimi aivan kuten halusin. Otimme myös pitkään ylämäkeen oikein reippaan laukan, jonka jälkeen tasailimme hetken hengitystä kevyessä ravissa ennen käyntiin siirtymistä. En tiennyt olisiko tällä reitillä päässyt rengaslenkin tekemään, mutta tällä kertaa päädyimme suoriltaan vain menemään samaa reittiä kotia kohden. Otimme vielä takaisinpäin mennessä muutamat pätkät ravia.